Psykologia

  • Sivu 1 / 18Seuraava

  • Viisas valitsee tunteella

    TK nr. 1/2010 s. 40-43.

    Jos pitää tehdä tärkeä päätös ja on kahden vaiheilla, ongelmalla ei kannata vaivata päätään. Neurologisissa ja psykologisissa tutkimuksissa on saatu tuloksia, jotka viittaavat siihen, että vaikeissa valintatilanteissa kannattaa luottaa enemmän tunteisiin kuin järkeen. Siihen, mitä vaisto sanoo, sisältyy hyvin paljon tiedostamatonta kokemusperäistä tietoa, johon älyllä ei pääse käsiksi.

    Lue lisää

  • Persoonallisuus paljastuu aivokuvista

    TK nr. 18/2008 s. 24-31.

    Psykologiassa kuvataan ihmisten persoonallisuutta usein viiden piirteen avulla. Neurologit ovat nyt alkaneet yhdistellä aivojen toimintoja ja ihmisten persoonallisuuden piirteitä persoonallisuustestien ja aivokuvausten tuloksia vertaamalla. Myös evoluutiotutkijat ovat kiinnostuneet ihmisten persoonallisuuksissa havaittavista suurista eroista. He uskovat, että variaatio johtuu evoluution aikana vallinneista oloista: eri tilanteissa on ollut hyötyä erilaisista persoonallisuuden piirteistä.

    Lue lisää

  • Koukussa dopamiiniin

    TK nr. 16/2002 s. 66-73.

    Lähes kaikkia ihmisen toimia ohjaa dopamiini. Sillä aivot palkitsevat meidät, kun teemme jotain lajin säilymisen kannalta hyödyllistä, kuten syömme tai harjoitamme seksiä. Kekseliäänä eläimenä ihminen tosin osaa huijata palkkion ilman vastinettakin. Joskus palkkion metsästys johtaa riippuvuuteen.

    Lue lisää

  • Hormonit heittävät häränpyllyä

    TK nr. 5/2000 s. 30-31.

    Useimmat naiset ovat huomanneet ennen kuukautisia mielialansa heittelehtivän rajusti. Nyt on todettu, että myös stressaantuneet miehet voivat kärsiä PMS-oireiden kaltaisista muutoksista. Tutkimusten mukaan voimakkaat mielialan muutokset ovat seurausta progesteronin puutteesta ja siitä johtuvista vieroitusoireista.

    Lue lisää

  • Sikiöajan häiriöistä voi seurata skitsofrenia

    TK nr. 10/2001 s. 74-79.

    Skitsofrenian syytä ei tiedetä. Tuoreet tutkimustulokset osoittavat kuitenkin, että sikiön terveysongelmat voivat suurentaa sairastumisriskiä aikuisiällä. Uuden teorian mukaan geeneihin koteloitunut virus saattaa häiritä aivojen normaalia kehitystä.

    Lue lisää

  • Itsekuri kehittyi ennen ihmistä

    TK nr. 7/2009 s. 64-65.

    Jo ihmisen ja ihmisapinoiden edeltäjät pystyivät hillitsemään itseään, mutta kyvyssä on silti vieläkin isoja yksilöllisiä eroja. Itsekuria ohjaa aivojen otsalohkon etuosa. Sieltä voi löytyä myös selitys sille, miksi joidenkin on vaikea lopettaa esimerkiksi päihteiden käyttöä.

    Lue lisää

  • Myös tulevan isän hormonit hyrräävät

    TK nr. 8/2003 s. 44-45.

    Raskaus ei vaikuta ainoastaan odottavan naisen elimistöön. Tuoreen kanadalaistutkimuksen mukaan se saa sekaisin myös vanhemmuuteen valmistautuvan miehen hormonituotannon.

    Lue lisää

  • Onnellisuus saattaa olla perinnöllistä

    TK nr. 10/2000 s. 28-31.

    Monet haaveilevat voittavansa lotossa ja tulevansa siten onnellisiksi. Selvitykset kuitenkin osoittavat, että varakkuus yksin ei tuo onnea. Uusissa aivotutkimuksissa on löydetty viitteitä siitä, että onnellisuuden kokeminen olisi ihmisellä synnynnäinen ominaisuus.

    Lue lisää

  • Mistä sävelkorva syntyi?

    TK nr. 13/2009 s. 50-53.

    Melodiset äänet ovat säestäneet ihmisten toimia jo niin kauan, että musiikilla on arveltu olevan jopa kehityshistoriallista merkitystä lajille. Vaikka rytmitajun syntymisen syitä voidaan vain arvailla, musiikillisten taipumusten ja mieltymysten tiedetään yhdistävän kaikkia nykykansoja.

    Lue lisää

  • Koehenkilöt kulkivat suoraan vain, kun aurinko tai kuu helpotti suunnistamista (keltainen).

    Suuntavaisto toimii kiintopisteiden varassa

    17.01.2010.

    Kokeissa todettiin, että ilman kiinnekohtia kulku muuttuu pian harhailuksi.

    Lue lisää

  • Suuttumus on kokonaisvaltainen kokemus. Se näkyy aivoissa ja koko kehossa.

    Mitä tapahtuu, kun ihminen raivostuu?

    07.01.2010.

    Limbinen järjestelmä tuottaa raivon.

    Lue lisää

  • Jo pieni vauva pystyy tunnis­tamaan, milloin koira on sävyisä ja milloin vihainen.

    Vauvakin tietää, milloin koira on vihainen

    20.12.2009.

    Jopa pikkulapset osaavat erottaa ystävällisen koiran aggressiivisesta.

    Lue lisää

  • Santino kerää kivi­ä vain kesällä, kun eläinpuistossa käy vieraita. Talvella kivivarastoa ei tarvita.

    Apina miettii asioita ennalta

    11.12.2009.

    Santinon valmistautuminen kivien heittelyyn kertoo suunnittelukyvystä.

    Lue lisää

  • Eräissä afrikkalaiskulttuureissa välitetään viestejä ”puhuvilla” rummuilla. Puhetta oppii ymmärtämään, kun opettelee kieltä muistuttavan järjestelmän.

    Mistä sävelkorva syntyi?

    05.10.2009.

    Melodiset äänet ovat säestäneet ihmisten toimia jo niin kauan, että musiikilla on arveltu olevan jopa kehityshistoriallista merkitystä. Rytmitajun syntymisen syitä voidaan vain arvailla, mutta musiikillisten taipumusten tiedetään yhdistävän kaikkia kansoja.

    Lue lisää

  • Vauva tunnistaa äidinkielen silmillään

    TK nr. 15/2007 s. 19.

    Lue lisää

  • Syrjiminen vie itsehillinnän

    TK nr. 18/2005 s. 18.

    Lue lisää

  • Yksi aisti tuottaa monta aistimusta

    TK nr. 1/2004 s. 52-55.

    Joillakin ihmisillä on kyky kokea yhden aistin välittämä ärsyke kahdella tai useammalla aistilla. He voivat esimerkiksi yhdistää eri sävelet eri väreihin tai mieltää makuja
    muodoiksi. Aistien sekoittumisen eli synestesian tiedetään johtuvan poikkeuksellisesta aivotoiminnasta. Synesteettisen kokemuksen synnystä on nyt saatu uutta tietoa.

    Lue lisää

  • Mielen kemiaa

    TK nr. 1/2005 s. 46-51.

    Psykiatrit ovat sata vuotta jakautuneet kahteen leiriin. Toisen mukaan mielenterveyden häiriöt johtuvat puhtaasti psyykkisistä syistä, toisessa taas niiden syynä pidetään kemiallisia muutoksia aivoissa. Tuorein tutkimus osoittaa kummankin leirin näkemysten olevan perusteltuja.

    Lue lisää

  • Eläinten nahanluonnin tarpeellisuus

    TK nr. 3/2000 s. 8.

    Miksi jotkin eläinlajit käyttävät energiaansa nahan luomiseen? Eikö nahanluonti ole tuhlausta?

    Lue lisää

  • Koruton kuvaus graffittien tekijöistä

    TK nr. 4/2007 s. 20.

    Lue lisää

  • Sivu 1 / 18Seuraava