Psykologia

• Sivu 1 / 18Seuraava
• 

  Kymmenen epätavallista fobiaa

  12.05.2010.

  Jotkut pelkäävät kukkia, toiset klovneja, joku taas hajuja. Lue lisää kymmenestä oudosta fobiasta.

  Lue lisää

• 

  Terapia karistaa kuvitellut kilot

  TK nr. 4/2010 s. 40-41.

  Syömishäiriöt ovat hengenvaarallisia mielenterveysongelmia. Mikään muu psyykkinen sairaus ei aiheuta yhtä paljon ennenaikaisia kuolemia kuin anoreksia – siitä huolimatta, että apua on tarjolla. Tuoreen saksalaistutkimuksen mukaan hoidossa onkin saatettu keskittyä osittain vääriin asioihin.

  Lue lisää

• 

  Hypnoosi vai anestesia?

  TK nr. 4/2007 s. 42-47.

  Hoitoalalla hypnoosia on perinteisesti käytetty vieroitukseen ja erilaisten pelko-, ahdistus- ja jännitystilojen lievittämiseen. Siitä on saatu hyviä kokemuksia myös kivunlievityksessä. Hypnoosi voi toimia parhaimmillaan narkoosin veroisena kipuärsykkeiden salpaajana eikä sillä ei ole nukutuksen haittavaikutuksia.

  Lue lisää

• 

  Viisas valitsee tunteella

  TK nr. 1/2010 s. 40-43.

  Jos pitää tehdä tärkeä päätös ja on kahden vaiheilla, ongelmalla ei kannata vaivata päätään. Neurologisissa ja psykologisissa tutkimuksissa on saatu tuloksia, jotka viittaavat siihen, että vaikeissa valintatilanteissa kannattaa luottaa enemmän tunteisiin kuin järkeen. Siihen, mitä vaisto sanoo, sisältyy hyvin paljon tiedostamatonta kokemusperäistä tietoa, johon älyllä ei pääse käsiksi.

  Lue lisää

• Onnellisuus saattaa olla perinnöllistä

  TK nr. 10/2000 s. 28-31.

  Monet haaveilevat voittavansa lotossa ja tulevansa siten onnellisiksi. Selvitykset kuitenkin osoittavat, että varakkuus yksin ei tuo onnea. Uusissa aivotutkimuksissa on löydetty viitteitä siitä, että onnellisuuden kokeminen olisi ihmisellä synnynnäinen ominaisuus.

  Lue lisää

• 

  Persoonallisuus paljastuu aivokuvista

  TK nr. 18/2008 s. 24-31.

  Psykologiassa kuvataan ihmisten persoonallisuutta usein viiden piirteen avulla. Neurologit ovat nyt alkaneet yhdistellä aivojen toimintoja ja ihmisten persoonallisuuden piirteitä persoonallisuustestien ja aivokuvausten tuloksia vertaamalla. Myös evoluutiotutkijat ovat kiinnostuneet ihmisten persoonallisuuksissa havaittavista suurista eroista. He uskovat, että variaatio johtuu evoluution aikana vallinneista oloista: eri tilanteissa on ollut hyötyä erilaisista persoonallisuuden piirteistä.

  Lue lisää

• 

  Koukussa dopamiiniin

  TK nr. 16/2002 s. 66-73.

  Lähes kaikkia ihmisen toimia ohjaa dopamiini. Sillä aivot palkitsevat meidät, kun teemme jotain lajin säilymisen kannalta hyödyllistä, kuten syömme tai harjoitamme seksiä. Kekseliäänä eläimenä ihminen tosin osaa huijata palkkion ilman vastinettakin. Joskus palkkion metsästys johtaa riippuvuuteen.

  Lue lisää

• Hormonit heittävät häränpyllyä

  TK nr. 5/2000 s. 30-31.

  Useimmat naiset ovat huomanneet ennen kuukautisia mielialansa heittelehtivän rajusti. Nyt on todettu, että myös stressaantuneet miehet voivat kärsiä PMS-oireiden kaltaisista muutoksista. Tutkimusten mukaan voimakkaat mielialan muutokset ovat seurausta progesteronin puutteesta ja siitä johtuvista vieroitusoireista.

  Lue lisää

• Sikiöajan häiriöistä voi seurata skitsofrenia

  TK nr. 10/2001 s. 74-79.

  Skitsofrenian syytä ei tiedetä. Tuoreet tutkimustulokset osoittavat kuitenkin, että sikiön terveysongelmat voivat suurentaa sairastumisriskiä aikuisiällä. Uuden teorian mukaan geeneihin koteloitunut virus saattaa häiritä aivojen normaalia kehitystä.

  Lue lisää

• 

  Itsekuri kehittyi ennen ihmistä

  TK nr. 7/2009 s. 64-65.

  Jo ihmisen ja ihmisapinoiden edeltäjät pystyivät hillitsemään itseään, mutta kyvyssä on silti vieläkin isoja yksilöllisiä eroja. Itsekuria ohjaa aivojen otsalohkon etuosa. Sieltä voi löytyä myös selitys sille, miksi joidenkin on vaikea lopettaa esimerkiksi päihteiden käyttöä.

  Lue lisää

• 

  Myös tulevan isän hormonit hyrräävät

  TK nr. 8/2003 s. 44-45.

  Raskaus ei vaikuta ainoastaan odottavan naisen elimistöön. Tuoreen kanadalaistutkimuksen mukaan se saa sekaisin myös vanhemmuuteen valmistautuvan miehen hormonituotannon.

  Lue lisää

• 

  Mistä sävelkorva syntyi?

  TK nr. 13/2009 s. 50-53.

  Melodiset äänet ovat säestäneet ihmisten toimia jo niin kauan, että musiikilla on arveltu olevan jopa kehityshistoriallista merkitystä lajille. Vaikka rytmitajun syntymisen syitä voidaan vain arvailla, musiikillisten taipumusten ja mieltymysten tiedetään yhdistävän kaikkia nykykansoja.

  Lue lisää

• 

  Suuntavaisto toimii kiintopisteiden varassa

  17.01.2010.

  Kokeissa todettiin, että ilman kiinnekohtia kulku muuttuu pian harhailuksi.

  Lue lisää

• 

  Mitä tapahtuu, kun ihminen raivostuu?

  07.01.2010.

  Limbinen järjestelmä tuottaa raivon.

  Lue lisää

• 

  Vauvakin tietää, milloin koira on vihainen

  20.12.2009.

  Jopa pikkulapset osaavat erottaa ystävällisen koiran aggressiivisesta.

  Lue lisää

• 

  Apina miettii asioita ennalta

  11.12.2009.

  Santinon valmistautuminen kivien heittelyyn kertoo suunnittelukyvystä.

  Lue lisää

• 

  Mistä sävelkorva syntyi?

  05.10.2009.

  Melodiset äänet ovat säestäneet ihmisten toimia jo niin kauan, että musiikilla on arveltu olevan jopa kehityshistoriallista merkitystä. Rytmitajun syntymisen syitä voidaan vain arvailla, mutta musiikillisten taipumusten tiedetään yhdistävän kaikkia kansoja.

  Lue lisää

• Pottumainen pomo nostaa verenpainetta

  TK nr. 15/2003 s. 18.

  Lue lisää

• ”Homogeeni” lisää naisten kiinnostusta miehiin

  TK nr. 17/2008 s. 18.

  Lue lisää

• Tietokoneterapiaa hämähäkkejä kammoksuville

  TK nr. 7/2001 s. 18.

  Lue lisää

• Sivu 1 / 18Seuraava