Psykologia

  • Sivu 1 / 18Seuraava
  • Hämähäkit ja ahtaat paikat aiheuttavat joillekin pelkotiloja. Toiset taas pelkäävät silmittömästi klovneja, kukkia tai teräviä esineitä.

    Kymmenen epätavallista fobiaa

    12.05.2010.

    Jotkut pelkäävät kukkia, toiset klovneja, joku taas hajuja. Lue lisää kymmenestä oudosta fobiasta.

  • Terapia karistaa kuvitellut kilot

    TK nr. 4/2010 s. 40-41.

    Syömishäiriöt ovat hengenvaarallisia mielenterveysongelmia. Mikään muu psyykkinen sairaus ei aiheuta yhtä paljon ennenaikaisia kuolemia kuin anoreksia – siitä huolimatta, että apua on tarjolla. Tuoreen saksalaistutkimuksen mukaan hoidossa onkin saatettu keskittyä osittain vääriin asioihin.

  • Hypnoosi vai anestesia?

    TK nr. 4/2007 s. 42-47.

    Hoitoalalla hypnoosia on perinteisesti käytetty vieroitukseen ja erilaisten pelko-, ahdistus- ja jännitystilojen lievittämiseen. Siitä on saatu hyviä kokemuksia myös kivunlievityksessä. Hypnoosi voi toimia parhaimmillaan narkoosin veroisena kipuärsykkeiden salpaajana eikä sillä ei ole nukutuksen haittavaikutuksia.

  • Viisas valitsee tunteella

    TK nr. 1/2010 s. 40-43.

    Jos pitää tehdä tärkeä päätös ja on kahden vaiheilla, ongelmalla ei kannata vaivata päätään. Neurologisissa ja psykologisissa tutkimuksissa on saatu tuloksia, jotka viittaavat siihen, että vaikeissa valintatilanteissa kannattaa luottaa enemmän tunteisiin kuin järkeen. Siihen, mitä vaisto sanoo, sisältyy hyvin paljon tiedostamatonta kokemusperäistä tietoa, johon älyllä ei pääse käsiksi.

  • Onnellisuus saattaa olla perinnöllistä

    TK nr. 10/2000 s. 28-31.

    Monet haaveilevat voittavansa lotossa ja tulevansa siten onnellisiksi. Selvitykset kuitenkin osoittavat, että varakkuus yksin ei tuo onnea. Uusissa aivotutkimuksissa on löydetty viitteitä siitä, että onnellisuuden kokeminen olisi ihmisellä synnynnäinen ominaisuus.

  • Persoonallisuus paljastuu aivokuvista

    TK nr. 18/2008 s. 24-31.

    Psykologiassa kuvataan ihmisten persoonallisuutta usein viiden piirteen avulla. Neurologit ovat nyt alkaneet yhdistellä aivojen toimintoja ja ihmisten persoonallisuuden piirteitä persoonallisuustestien ja aivokuvausten tuloksia vertaamalla. Myös evoluutiotutkijat ovat kiinnostuneet ihmisten persoonallisuuksissa havaittavista suurista eroista. He uskovat, että variaatio johtuu evoluution aikana vallinneista oloista: eri tilanteissa on ollut hyötyä erilaisista persoonallisuuden piirteistä.

  • Koukussa dopamiiniin

    TK nr. 16/2002 s. 66-73.

    Lähes kaikkia ihmisen toimia ohjaa dopamiini. Sillä aivot palkitsevat meidät, kun teemme jotain lajin säilymisen kannalta hyödyllistä, kuten syömme tai harjoitamme seksiä. Kekseliäänä eläimenä ihminen tosin osaa huijata palkkion ilman vastinettakin. Joskus palkkion metsästys johtaa riippuvuuteen.

  • Hormonit heittävät häränpyllyä

    TK nr. 5/2000 s. 30-31.

    Useimmat naiset ovat huomanneet ennen kuukautisia mielialansa heittelehtivän rajusti. Nyt on todettu, että myös stressaantuneet miehet voivat kärsiä PMS-oireiden kaltaisista muutoksista. Tutkimusten mukaan voimakkaat mielialan muutokset ovat seurausta progesteronin puutteesta ja siitä johtuvista vieroitusoireista.

  • Sikiöajan häiriöistä voi seurata skitsofrenia

    TK nr. 10/2001 s. 74-79.

    Skitsofrenian syytä ei tiedetä. Tuoreet tutkimustulokset osoittavat kuitenkin, että sikiön terveysongelmat voivat suurentaa sairastumisriskiä aikuisiällä. Uuden teorian mukaan geeneihin koteloitunut virus saattaa häiritä aivojen normaalia kehitystä.

  • Itsekuri kehittyi ennen ihmistä

    TK nr. 7/2009 s. 64-65.

    Jo ihmisen ja ihmisapinoiden edeltäjät pystyivät hillitsemään itseään, mutta kyvyssä on silti vieläkin isoja yksilöllisiä eroja. Itsekuria ohjaa aivojen otsalohkon etuosa. Sieltä voi löytyä myös selitys sille, miksi joidenkin on vaikea lopettaa esimerkiksi päihteiden käyttöä.

  • Myös tulevan isän hormonit hyrräävät

    TK nr. 8/2003 s. 44-45.

    Raskaus ei vaikuta ainoastaan odottavan naisen elimistöön. Tuoreen kanadalaistutkimuksen mukaan se saa sekaisin myös vanhemmuuteen valmistautuvan miehen hormonituotannon.

  • Mistä sävelkorva syntyi?

    TK nr. 13/2009 s. 50-53.

    Melodiset äänet ovat säestäneet ihmisten toimia jo niin kauan, että musiikilla on arveltu olevan jopa kehityshistoriallista merkitystä lajille. Vaikka rytmitajun syntymisen syitä voidaan vain arvailla, musiikillisten taipumusten ja mieltymysten tiedetään yhdistävän kaikkia nykykansoja.

  • Koehenkilöt kulkivat suoraan vain, kun aurinko tai kuu helpotti suunnistamista (keltainen).

    Suuntavaisto toimii kiintopisteiden varassa

    17.01.2010.

    Kokeissa todettiin, että ilman kiinnekohtia kulku muuttuu pian harhailuksi.

  • Suuttumus on kokonaisvaltainen kokemus. Se näkyy aivoissa ja koko kehossa.

    Mitä tapahtuu, kun ihminen raivostuu?

    07.01.2010.

    Limbinen järjestelmä tuottaa raivon.

  • Jo pieni vauva pystyy tunnis­tamaan, milloin koira on sävyisä ja milloin vihainen.

    Vauvakin tietää, milloin koira on vihainen

    20.12.2009.

    Jopa pikkulapset osaavat erottaa ystävällisen koiran aggressiivisesta.

  • Santino kerää kivi­ä vain kesällä, kun eläinpuistossa käy vieraita. Talvella kivivarastoa ei tarvita.

    Apina miettii asioita ennalta

    11.12.2009.

    Santinon valmistautuminen kivien heittelyyn kertoo suunnittelukyvystä.

  • Eräissä afrikkalaiskulttuureissa välitetään viestejä ”puhuvilla” rummuilla. Puhetta oppii ymmärtämään, kun opettelee kieltä muistuttavan järjestelmän.

    Mistä sävelkorva syntyi?

    05.10.2009.

    Melodiset äänet ovat säestäneet ihmisten toimia jo niin kauan, että musiikilla on arveltu olevan jopa kehityshistoriallista merkitystä. Rytmitajun syntymisen syitä voidaan vain arvailla, mutta musiikillisten taipumusten tiedetään yhdistävän kaikkia kansoja.

  • Sivu 1 / 18Seuraava

Tieteen Kuvalehti 13/2010

Uusi Lehti: Lue muun muassa ilmastonmuutosta hillitsevistä meduusoista, migreenikohtauksen syistä ja tuhotuiksi luulluista seinäluteista, joista on jälleen riesaa.

Tilaa uutiskirje

Tilaa Tieteen Kuvalehden uutiskirje

Gallup

Hiirten ja ihmisten muistia voidaan parantaa geenitekniikalla ja lääkkeillä. Kokeilisitko itse hoitoa?


Numeroina-artikkelit

Tieku: Tiesitkö, että meteorimyrskyn aikana taivaalla saattaa näkyä 20 tähdenlentoa sekunnissa?

2 x Tieteen Kuvalehti + valinnainen lahja = 5,90 €

Tieku: Saat kaksi ensimmäistä lehteä ja valitsemasi lahjan hintaan 5,90 euroa.