Kasvitiede

• •  
  •  
  Sivu 1 / 4Jatka
• 

  Visa: Testaa tietosi keväästä

  10.04.2012.

  Mitkä lehdet nousevat ensimmäisenä maasta? Mitä kyy tekee, kun se herää horroksestaan? Testaa tietosi keväästä ja haasta ystäväsi mukaan visaan!

  Lue lisää

• 

  Afrikan ulkomuseo

  Noin 30 miljoonaa vuotta sitten Afrikan sarven itäpuolelle Intian valtamereen muodostui saariryhmä, jossa eliöstö on saanut olla ja kehittyä kaikessa rauhassa. Eristyneisyys näkyy
  etenkin pääsaaressa Sokotrassa. Siellä maisemaa hallitsevat hyvin omintakeiset kasvilajit.

  Lue lisää

• 

  Viinirypäle: Mistä siemenettömät rypäleet tulevat?

  25.01.2012.

  Siemenettömät viinirypälelajikkeet ovat pitkän jalostustyön tuloksia.

  Lue lisää

• 

  Kallio puhkesi kukkimaan

  TK nr. 15/2011 s. 66-71.

  1800-luvun alkupuolella brittilaivasto kaipasi kipeästi uutta tukikohtaa Atlantille. Tuliperäinen Ascension sopii tarkoitukseen täydellisesti sijainniltaan mutta oli liian karu asuttavaksi pysyvästi. Ongelman ratkaisi kasvitieteilijä
  Joseph D. Hooker, joka siirsi saareen kasveja eri puolilta maailmaa. Muutamassa vuosikymmenessä saari alkoi kukoistaa.

  Lue lisää

• 

  Sademetsän lajihautomo

  TK nr. 16/2001 s. 22-29.

  Aikaisemmin Etelä-Venezuelan sademetsän keskeltä kohoavia tepuivuoria pidettiin menneen maailman saarekkeina, joissa muualta kadonneet lajit olivat säilyneet turvassa sademetsissä kehittyneiltä kilpailijoiltaan. Nyt näyttääkin siltä, että sademetsien lajirunsaus on tepuivuorilla syntyneen ainutlaatuisen monimuotoisuuden sivutuote.

  Lue lisää

• 

  Kasvit kutsuvat eläimiä apuun

  TK nr. 3/2007 s. 72-73.

  Ihmisille kasvit eivät puhu, mutta ne viestivät vilkkaasti hyönteisten ja toisten kasvien kanssa. Esimerkiksi toukkien vaivaamat kasvit lähettävät hajua, joka houkuttelee toukkia syöviä luteita. Kasvien viestintää yritetään nyt hyödyntää tuholaistorjunnassa.

  Lue lisää

• 

  Linné näki itiömatoja

  TK nr. 6/2007 s. 24-37.

  Nykyaikaisen lajienluokittelujärjestelmän isä teki enimmäkseen maanläheisiä havaintoja, joihin hän perusti käsityksensä kasvien ja eläinten keskinäisistä sukulaisuussuhteista. Uransa aikana Linné
  toteutti yhden ainoan mikroskooppikokeen ja senkin tuloksen hän tulkitsi väärin. Erehdyksestä oli lopulta enemmän hyötyä kuin haittaa, sillä sitä seuranneet kokeet osoittivat, että eliöitä ei synny itsestään.

  Lue lisää

• Villin luonnon järjestysmies

  TK nr. 6/2001 s. 71-74.

  Etevä ruotsalainen lääketieteen opiskelija Carl Linnaeus viihtyi Uppsalan yliopiston kasvitieteellisessä puutarhassa. Häntä ärsytti kuitenkin se, että kasvitieteelliset teokset olivat sekavia ja hankalia käyttää. Hän päättikin kehittää oman kasvilajien
  luokitusjärjestelmän...

  Lue lisää

• 

  Historia itää aavikolla

  TK nr. 7/2008 s. 46-49.

  Saudi-Arabian auringon alle on kohoamassa suuri kasvihuone, jossa voi tutustua maapallon kasvillisuuden vaiheisiin. Vaellus alkaa devonikaudesta, jolloin maakasvit alkoivat kehittyä, ja päättyy tulevaisuuden maisemiin.

  Lue lisää

• 

  Kasviplankton estää ilmastoa lämpenemästä

  TK nr. 14/2003 s. 64-67.

  Maalta huuhtoutuvat ravinteet rehevöittävät vesistöjä. Silti jotkut tutkijat ehdottavat, että meriä alettaisiin lannoittaa levien
  lisäämiseksi. Ideana on, että yhteyttävää kasviplanktonia
  kasvattamalla voidaan vähentää hiilidioksidin määrää ilmakehässä.

  Lue lisää

• Ruokaa tappavan myrkyllisistä kaloista

  TK nr. 1/2000 s. 8.

  Näin elokuvan, jossa japanilainen kokki valmisti ruokaa myrkyllisestä pallokalasta. Mistä myrkystä on kysymys?

  Lue lisää

• Mihin suuntaan kasvi kasvaa painottomassa tilassa?

  TK nr. 1/2009 s. 11.

  Lue lisää

• Sopiva saalis laukaisee kasvin ansan

  TK nr. 1/2001 s. 10.

  Mistä kärpäsloukku tietää, että sen ansaan on astellut saaliseläin? Voiko loukun laukaista mikä tahansa eläin tai vaikkapa vain roska

  Lue lisää

• Millä tavalla puut pumppaavat vettä?

  TK nr. 1/2007 s. 12.

  Lue lisää

• Paprikoiden polttavimmat osat

  TK nr. 1/2003 s. 8.

  Olen kuullut, että paprikan väkevyyttä voi vähentää poistamalla siitä siemenet. Olen tehnyt niin, mutta tulos ei ole toivottu. Miksi?

  Lue lisää

• Kasvikunnan pitkäikäisimmät

  TK nr. 2/2000 s. 10.

  Pitääkö paikkansa, että jotkin kasvit voivat elää yli 10 000 vuotta? Mihin kasvien poikkeuksellinen pitkäikäisyys perustuu?

  Lue lisää

• Päällyskasveille riittävät veden tuomat ravinteet

  TK nr. 2/2001 s. 11.

  Miten kasvit selviytyvät esimerkiksi talon katolla? Eivätkö ne tarvitse lainkaan multaa?

  Lue lisää

• Viherhiukkasia on punaisissakin lehdissä

  TK nr. 2/2008 s. 9.

  Kasvit muuttavat auringon valon energiaksi klorofyllin avulla. Mitä ne kasvit tekevät, joilla ei ole vihreitä lehtiä?

  Lue lisää

• Sypressi teettää siemenensä ”sijaisäidillä”

  TK nr. 2/2002 s. 15.

  Lue lisää

• Valkoinen riisi on mutantti

  TK nr. 2/2008 s. 22.

  Lue lisää

• Sivu 1 / 4Jatka