Evoluutio

Sivu 1 / 3Jatka
Vieraassa vara parempi

19.03.2012.

Risteytymällä neandertalinihmisen nykyihminen sai uusia avuja, jotka auttoivat sitä selviytymään sairauksista.

Lue lisää
Seitsemän muunnosta samasta perhosesta

14.03.2012.

Heliconius numata -perhosesta esiintyy seitsemän erinäköistä muotoa, joilla H. numata jäljittelee alueella viihtyviä muita myrkyllisiä perhoslajeja.

Lue lisää
Impulsiiviset afrikkalaiset livistivät tiehensä

TK nr. 13/2011 s. 54-57.

Nykyihminen kuuluu laajimmalle levinneisiin lajeihin. Lähes seitsemän miljardin yksilömäärä ja melkein koko maapallon käsittävä esiintymisalue todistavat siitä, että Homo sapiens
on paitsi valloittaja myös sopeutuja. Menestys johtuu monista tekijöistä. Niistä ehkä yllättävimpiä on geenimutaatio, joka on yhdistetty tarkkaavuus- ja ylivilkkaushäiriöön.

Lue lisää
Tehokkaammat aivot loivat taiteilijan

TK nr. 12/2003 s. 34-39.

Noin 40 000 vuotta sitten tapahtui jotain, mikä sai ihmiset käyttämään aikaansa ravinnon hankkimisen sijaan korujen ja luolamaalausten tekemiseen. Ilmeisesti geenimutaatio muutti aivoja niin, että nykyihmiselle kehittyi luovuus.

Lue lisää
Meduusojen koekeittiö

TK nr. 13/2010 s. 28-33.

Tyynenmeren saarivaltiossa Palaussa luonto on itse rakentanut tutkijoille laboratorion. Viidestä suolajärvestä on tullut merivesiakvaarioita, joissa biologien on helpompi tutkia eri meduusalajeja kuin valtameressä. Tuoreiden tutkimustulosten mukaan meduusat voivat hillitä globaalia ilmastonmuutosta.

Lue lisää
Lucylla apinan ranteet

TK nr. 9/2000 s. 19.

Ranteen luiden vertailu osoittaa, että ihmisen esivanhemmat olivat lähempänä apinoita kuin on luultu.

Lue lisää
Happi rytmittää elämän menoa

TK nr. 3/2009 s. 46-53.

Eliöiden elinolosuhteisiin maapallolla ovat 3,8 miljardin vuoden aikana vaikuttaneet niin asteroidit, tulivuorenpurkaukset kuin jääkaudet ja muutkin ilmastonmuutokset, mutta mikään niistä ei ehkä sittenkään ole ollut ratkaisevin tekijä. Tärkein elämän kehityksen vaikuttanut seikka näyttää olleen happi ja sen määrän vaihtelu. Maan varhaislapsuudessa 4,5 miljardia vuotta sitten ilmakehässä ja merissä ei ollut happea juuri lainkaan. Kaksi miljardia vuotta myöhemmin yhteyttävät syanobakteerit olivat hapettaneet ilmakehän, ja pian sen jälkeen syntyivät nykyeliöiden kantamuodot, monisoluiset levät. Sen jälkeen evoluutio näyttää polkeneen pitkään paikallaan, kunnes noin 500 miljoonaa vuotta sitten meret ensimmäistä kertaa tulivat happipitoisiksi pohjaa myöten. Silloin syntyivät varsinaiset monisoluiset eläimet. Sen jälkeenkin happi on tahdittanut evoluutiota. Hapen määrän lisääntyminen käynnisti kambrikauden räjähdyksen, joka moninkertaisti eliöstön, ja kun hapen määrä väheni, alkoi hirmuliskojen valtakausi. Kun taas nisäkkäät pääsivät hallitsevaan asemaan, niiden koko suureni ilman happipitoisuuden mukana.

Lue lisää
Isovarpaan lopun aika

01.03.2010.

Fossiililuu osoitti, että strutsia muistuttavan hirmuliskon isovarvas oli surkastumassa.

Lue lisää
Luonnonvalinta ei vitkastele

25.02.2010.

Charles Darwin selitti uusien lajien synnyn luonnonvalinnalla. Nyt on huomattu, että lajien ominaisuudet saattavat muuttua vain parin sukupolven aikana.

Lue lisää
Jääkausi kasvatti ihmisen aivoja

14.12.2009.

Yhdysvaltalaistutkijat uskovat, että ilmaston viileneminen mahdollisti aivojen koon kasvun.

Lue lisää
Leakeyn perhe ihmiskunnan alkukodissa

TK nr. 8/2001 s. 71-74.

Louis ja Mary Leakey alkoivat olla
pakkotilanteessa: rahat olivat käymässä vähiin ja rahoittajat vaativat näkyviä tuloksia. Sitten onni potkaisi yllättäen. Maasta pilkisti jotakin kiinnostavaa...

Lue lisää
Tiede voi selittää silmän evoluution

TK nr. 3/2006 s. 10.

Onko totta, että evoluutioteorian pohjalta ei ole pystytty esittämään johdonmukaista selitystä silmän kehittymiselle?

Lue lisää
Luonnonoikut

TK nr. 12/2002 s. 56-59.

Kiipeileviä rapuja, liiteleviä käärmeitä, sukeltavia lintuja... Kilpailu ravinnosta ja elintilasta pakottaa osan eläinlajeista liikkumaan tavalla, jota ei voi pitää niille kaikkein luontaisimpana. Rajojen rikkominen on niille elinehto.

Lue lisää
Ystävykset tajuavat toisiaan

TK nr. 13/2007 s. 70-71.

Monen koiranomistajan mielestä hänen lemmikkinsä on lähes ajatustenlukija. Asiassa on myös perää, sillä tutkimusten mukaan koira tajuaa ihmisen viestejä. Kokeissa koira tulkitsi ihmisen katsetta ja kätten liikkeitä paremmin kuin simpanssi tai susi.

Lue lisää
Leguaani sekoittaa evoluutioteorian

TK nr. 1/2004 s. 18.

Lue lisää
Ihmisen ja simpanssin eroa edelsivät pitkät jäähyväiset

TK nr. 1/2007 s. 40-47.

Vaikka ihminen ja simpanssi ovat nykyään selvästi eri lajeja, niillä on pitkä yhteinen historia. Ihmisen
lähimmän eläinsukulaisen genomi ja Afrikassa
savannilta löydetyt hampaat viittaavat siihen, että
ihminen eriytyi omaksi lajikseen hitaasti. Serkukset viihtyivät luultua kauemmin toistensa seurassa.

Lue lisää
Ihmisliha maittoi muinaispedoille

TK nr. 1/2003 s. 64-65.

Hammasfossiilien kemiallinen analyysi osoittaa, että pedot käyttivät ravinnokseen
myös nykyihmisen varhaisia esivanhempia. Ehkä kokemus saaliina olemisesta selittää mm. vaistomaiset pelot sekä kielen ja sosiaalisten taitojen kehittymisen.

Lue lisää
Hymy kehittyi uhkausilmeestä

TK nr. 2/2009 s. 9.

Ihmisen hampaat tulevat esiin hymyillessä. Monet eläimet taas näyttävät hampaitaan, kun ne tahtovat pelotella. Mistä ero johtuu?

Lue lisää
Uusia lajeja syntyy pikavauhtia

TK nr. 2/2001 s. 36-39.

Perinteisen käsityksen mukaan lajien kehittyminen on hidas prosessi, joka kestää tuhansia ellei satojatuhansia vuosia. Nyt on saatu näyttöä siitä, että lajiutuminen voi tapahtua selvästi lyhyemmässä ajassa.

Lue lisää
Huolehtivaiset neandertalinihmiset

TK nr. 3/2002 s. 16.

Lue lisää
Sivu 1 / 3Jatka