Antropologia

• •  
  •  
  Sivu 1 / 5Seuraava
• 

  Luolaihmiset osasivat kirjoittaa

  TK nr. 4/2011 s. 32-35.

  Lue lisää

• 

  Mistä vihkisormuksen käyttö juontuu?

  10.09.2010.

  Vihkisormuksia käytettiin jo Rooman valtakunnassa. Tapa levisi kristinuskon mukana.

  Lue lisää

• 

  Miksi juuri sydän symboloi tunteita?

  16.07.2010.

  Monissa kulttuureissa tunteiden tyyssija on sydän ja järki asuu aivoissa.

  Lue lisää

• 

  Mikä hävitti neandertalinihmiset?

  TK nr. 4/2010 s. 34-39.

  Nykyihmisen lähisukulaisiin kuului toinen älykäs ihmislaji: Homo neanderthalensis. Hallittuaan yli 200 000 vuoden ajan Euroopan länsiosista Keski-Aasiaan ulottuvaa aluetta neandertalinihminen menetti johtoasemansa ja alkoi harvinaistua noin 40 000 vuotta sitten. Laji kuoli sukupuuttoon siis pian sen jälkeen, kun nykyihminen oli levinnyt Eurooppaan. Tapahtumien syy-yhteys on yhä epäselvä, eikä ihmislajien välinen kilpailu ole ainoa mahdollinen selitys neandertalinihmisten katoamiselle. Tuoreet löydöt viittaavat esimerkiksi siihen, että laji ei sopeutunut ilmastonmuutoksiin.

  Lue lisää

• Lasten leikit ovat kansainvälisiä

  TK nr. 9/2007 s. 10.

  Onko olemassa lasten leikkejä, jotka tunnetaan kaikkialla maailmassa?

  Lue lisää

• Taiwan: Toinen Kiina

  TK nr. 11/2000 s. 28-37.

  Taiwanissa suuret värikkäät kansanjuhlat ovat yksi tapa, jolla pienen saarivaltion uusi presidentti yrittää rakentaa kansalaisilleen omaa taiwanilaista kansallisidentiteettiä.
  Suuri naapuri Kiina, joka yhä pitää Taiwania maakuntanaan, puolestaan haluaa saada saaren takaisin hallintaansa.

  Lue lisää

• 

  Homo grammaticus

  TK nr. 10/2004 s. 54-59.

  Monilla ihmisen suvun muinaisilla jäsenillä oli henkiset edellytykset kielen käyttämiselle. Jo pystyihmisen oletetaan kyenneen sanalliseen viestintään. Ehkä kuitenkin vasta nykyihminen oivalsi tehostaa puhettaan luomalla kieliopin.

  Lue lisää

• 

  Sukulaistensa kesyttäjät

  TK nr. 14/2001 s. 36-41.

  Keski-Vietnamin vuoristoylängöllä elävän mnongkansan jäseniä on perinteisesti pidetty taitavina norsunpyydystäjinä ja -kesyttäjinä. Saaliita kohdellaan kunnioittavasti, sillä vanhan uskomuksen mukaan norsut ovat kauan sitten eläimiksi muuttuneita mnongien sukulaisia.

  Lue lisää

• Ihmisen kaveri jo 10 000 vuotta

  TK nr. 18/2009 s. 34-37.

  Muinaiset egyptiläiset saivat ansiottomasti kunnian kissan kesyttämisestä. Ranskalaisarkeologien hautalöytö osoittaa, että ihminen ja kissa elivät rinta rinnan Kyproksessa jo 9 500 vuotta sitten. Seuralainen oli Lähi-idästä saapunut kesykissa.

  Lue lisää

• Myrkyllinen elinkeino

  TK nr. 2/2000 s. 80-83.

  Aikaisemmin irulakansan pääelinkeinona oli metsästys, mutta nykyisin suurriistaa ei enää riitä pyydettäväksi. Useimmat irulat ovat nyt työssä tehtaissa tai maanviljelijöinä. Osa heistä kuitenkin jatkaa perinteitä: suurriistan asemesta tosin metsästetään käärmeitä, joiden myrkky myydään. Käärmejahti on koko perheen työtä.

  Lue lisää

• 

  Värikästä uutta vuotta

  TK nr. 13/2002 s. 48-57.

  Helmi–maaliskuussa Intiassa juhlitaan uuttavuotta, kevättä ja Krishna-jumalaa. Viikon kestävä holijuhla on uskonnollinen seremonia ja hulvaton kansanrieha, jossa kasti, yhteiskuntaluokka ja sukupuoli menettävät hetkeksi merkityksensä.

  Lue lisää

• 

  Afrikasta lähteneet kävivät tuhon partaalla

  29.01.2010.

  Geenitutkijat uskovat, että Afrikasta lähteneiden kansojen kokemat kriisit selviävät dna-näytteistä.

  Lue lisää

• 

  Mikä oli nuoren faraon kuolinsyy?

  03.11.2009.

  Tutankhamenista tuli farao 8–9-vuotiaana. Hän kuoli noin 10 vuotta myöhemmin. Pitkään uskottiin, että hänet murhattiin.

  Lue lisää

• 

  Ihmisen askel ikuistui kiveen

  30.10.2009.

  Jo 1,5 miljoonaa vuotta sitten Keniassa käveli yksilöitä, jotka muistuttivat nykyihmistä anatomialtaan ja kävelytyyliltään.

  Lue lisää

• 

  Esi-intiaanit popsivat kameleita ja karhuja

  13 000 vuotta vanhat työkalut juoruavat kivikauden ravinnosta.

  Lue lisää

• 

  Neljän päivän paratiisi

  TK nr. 1/2003 s. 38-45.

  Rion karnevaali on laskiaisen
  viettoa brasilialaisittain. Se on
  paitsi samban juhlaa myös
  tilaisuus unohtaa eriarvoisuus
  ja kohota kerran vuodessa
  hetkeksi arjen yläpuolelle.

  Lue lisää

• 

  Merellistä elämää

  TK nr. 1/2002 s. 46-51.

  Filippiinien ja Malesian välisen Sulunmeren saarien edustalla on kokonaisia paalujen varaan rakennettuja kyliä. Niiden asukkaat, bajaut, viettävät kirjaimellisesti merielämää. Heidän mielestään maa on vain kuolleita varten.

  Lue lisää

• Köyhät ja valitut

  TK nr. 1/2001 s. 44-53.

  Nepalissa uskotaan, että jumalien valitsemalla
  sanansaattajalla ei ole vaihtoehtoja: hänen on oltava
  aina henkien ja kansan käytettävissä. Työstään
  hän saa onnen suosiessa palkkioksi pussillisen riisiä.

  Lue lisää

• Kotkankatse menneeseen

  TK nr. 1/2000 s. 70-75.

  Ennen Neuvostoliiton syntyä Venäjän imperiumiin kuuluneessa Kazakstanissa etsitään
  nykyään itsenäisen
  valtion identiteettiä
  vuosisatojen takaisista
  perinteistä, joista erikoisimpia on metsästyskotkien
  koulutus. Entisessä
  neuvostotasavallassa
  menneisyys kiinnostaa.

  Lue lisää

• Surua ilmennetään monella värillä

  TK nr. 2/2002 s. 7.

  Miksi juuri musta liitetään kulttuurissamme suruun? Onko olemassa yhteisöjä, joissa surun symbolina on jokin muu väri?

  Lue lisää

• Sivu 1 / 5Seuraava